Saimaannorppa

Lähde: Metsähallitus

Saimaannorpan suojelu

Sivun kuvat:Juha Taskinen/SLL

Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen

Suojelu- ja tutkimustyön ansiosta saimaannorpan kanta on hitaasti kasvanut 1980-

luvun alusta, jolloin norppia oli arviolta 120 yksilöä. Suojelutyö jatkuu, ja maailman uhanalaisimman hylkeen kanta on noussut hitaasti 310 yksilöön. Välittömän

 sukupuuton uhan on arvioitu hellittävän, jos norppakanta saataisiin kasvamaan 400 yksilöön. Se ei ole vielä suotuisan suojelun taso vaan välitavoite vuodelle 2025 kohti elinvoimaista saimaannorppakantaa.

Norpan uhanalaisuuden syy on ihminen, muita vihollisia sillä ei ole. Saimaannorpan tulevaisuus on siis meidän suomalaisten varassa. Saimaannorpan suojelu on yksinkertaista, jos yhteistä tahtoa löytyy. Lisääntyneet kalastusrajoitukset ja viime vuosien suosiolliset pesimäolosuhteet ovat edesauttaneet kannan kasvua. Kannan kasvu on keskittynyt edelleen ydinalueille Pihlajavedelle ja Haukivedelle. Saimaannorpan pesimäalueen reunamilla kanta on edelleen muutaman yksilön varassa. Kasvu on kuitenkin hyvin hidasta nuorten norppien korkean pyydyskuolleisuuden takia ja se voi kääntyä laskuun pienestäkin häiriötekijästä. Vuoden 2014 lauha pesimätalvi osoitti miten herkkä lajin kanta on. Toisaalta norpan pesiminen apukinoksiin antoi toivoa siihen, että saimaannorppaa voidaan auttaa. Syntyneistä 58 kuutista 56 syntyi apukinoksiin. Ilman ihmisen apua jopa puolet kuuteista olisi voinut menehtyä.

Saimaannorpan uhat ja ratkaisukeinot

Saimaannorpan suurimmat uhat ovat ilmastonmuutos ja verkkokalastus. Pahin uhkätekijä on verkkokalastus ja vääränmalliset katiskat., joka voidaan helposti välttää verkot nielurajoittimilla varustettuihin katiskoihin. Ilmastonmuutokseen on vaikea vaikuttaa nopeasti, mutta norppaa voidaan auttaa esim. apukinoksia kolaamalla sen pesinnän helpottamiseksi. Myös keinopesien käyttöä selvitetään.

Kalastusrajoitukset saimaannorpan suojaksi

Vuonna 2011 annettiin asetus keväisistä verkkokalastusrajoituksista täydentämään aikaisempia osakaskuntien kanssa tehtyjä kalastusrajoitussopimuksia. Kartta asetus- ja sopimusalueesta löytyy maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.

Kalastusrajoitusten ja tiedotuksen ansiosta kuuttien kalanpyydyskuolemat ovat vähentyneet keväisin, jolloin ne lähtevät liikkeelle pesistään. Toisaalta keväisten (15.4-30.6.) verkkokalastussopimuksien lisääminen vuonna 2011 ei ole tuottanut toivottua tulosta, sillä kuutteja on kuollut kalanpyydyksiin rajoitusten loputtua. Vuosittain tietoon tulleiden kalanpyydyskuolemien määrä on kuitenkin pysynyt samalla tasolla kuin 2000-luvulla laajentuneista kalastusrajoituksista huolimatta.

Luonnonsuojeluliiton mielestä rajoitusten kestoa olisi pidennettävä ensi vaiheessa elokuun loppuun. Jatkossa norpalle vaarallisista kalanpyydyksistä pitää luopua ympärivuotisesti kaikilla saimaannorpan elinalueilla. Suomen luonnonsuojeluliitto suosittelee käyttämään katiskoissa nielurajoittimia ja välttämään verkkokalastusta koko Saimaan alueella. Tavoitteena on, ettei yksikään saimaannorppa saa kuolla kalanpyydyksiin

Vaikka norppa pesii rajatulla alueella, se liikkuu lähes koko Saimaalla. Kuutteja syntyy ja liikkuu myös rajoitusalueiden ulkopuolella. Kalastusrajoituksien olisi turvattava myös alueiden reunamille ja ulkopuolelle syntyvien kuuttien hengissä säilyminen ja näin autettava saimaannorppaa levittäytymään takaisin sen luontaisille elinalueille esimerkiksi Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Saimaalle

Annetaan norpalle pesimärauha

Norppa tarvitsee pesimärauhan joulukuusta huhtikuuhun. Jäällä liikkumisen aiheuttamat äänet voivat aiheuttaa emon sukeltamisen pakoon, ja poikasen paleltumisen ja imetyksen häiriintymisen. Häiriö voi näin heikentää kuutin selviytymismahdollisuuksia tai jopa aiheuttaa kuutin menehtymisen. Erityisesti moottorikelkkailua ei pitäisi harrastaa norppien pesimisalueilla. Pesimärauhan tärkeys korostuu norpalle vaikeina lämpiminä ja vähälumisina talvina.

Rantarakentaminen kaventaa elinalueita

Saimaan kasvava rantarakentaminen ja loma-asuntojen määrä lisää häiriötekijöitä ja liikkumista pesimäalueilla. Norpan elinympäristöjä pitäisi vastapainoksi suojella ja vaikuttaa kaavoitukseen, niin että häiriötekijät saadaan minimoitua etenkin norppien pesimäalueilla ja lepäilyluodoilla. Saimaalle on perustettu kaksi kansallispuistoa, Linnansaari ja Kolovesi, sekä muita suojelualueita norpan turvaksi,

Lämpimät talvet ja vedenpinnan vaihtelut vaikeuttavat pesimistä

Kun lunta ja pakkasta ei ole tarpeeksi, norppa ei pysty tekemään pesää tai pesä voi romahtaa ennenaikaisesti. Kun norppa joutuu synnyttämään paljaalle jäälle, kuutin elinmahdollisuudet ovat pakkasen ja petojen vuoksi vähäiset. Leudot talvet 2000-luvun alussa lisäsivät pesäpoikaskuolleisuutta. Keväällä 2014 onnistuttiin pelastamaan pesintä kolaamalla vapaahtoisvoimin 241 apukinosta. Norppa otti pesät hyvin käyttöön.

Onnistunut pesintä vaatii vakaan vedenpinnan tason pesinnän aikana. Jos veden pinta laskee liikaa, rantajää ja -hanki romahtavat rikkoen pesät. Jos veden pinta nousee liikaa, vesi tulvii pesiin. Juoksutuksilla voidaankin sekä tuhota että edesauttaa norppien pesintää. Jos luontainen vedenpinnan vaihtelu uhkaa pesintää, juoksutuksilla voidaan paikata tilannetta.

Ympäristömyrkyt

Myös ympäristömyrkyt hankaloittavat norppien elämää ja lisääntymistä. Elohopean ja orgaanisten hiiliyhdisteiden joutuminen vesistöihin on vähentynyt, mutta aikuisiin ja nuoriin norppiin ympäristömyrkkyjä on ehtinyt jo varastoitua.

Sattuman vaikutus

Saimaannorppia on niin vähän, että yllättävä tautiepidemia tai laaja epäonnistuminen pesinnässä voi koitua sen kohtaloksi. Lisäksi pieni kantakin on jakautunut hyvin hajanaisiksi osapopulaatioiksi Saimaan aluella, mikä pahentaa entisestään sukusiittoisuutta ja lisää sukupuuton riskiä.

Tutkimustiedossa edelleen puutetta

Saimaanorpan suojelemiseksi tarvitaan tutkimustietoa sen kannan koosta, levinneisyydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Lapsissa Saimaan tulevaisuus

Suojelutyön tehostamisen ohella on tärkeää jakaa tietoa saimaannorpan suojelusta ja siitä, kuinka ihmiset voivat käytännössä toimillaan auttaa norppaa. Usein norppiin kohdistuneet uhat johtuvat ihmisten tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä. Tietoa norpasta ja sille turvallisista kalastustavoista levitetään mökkiläisille, vapaa-ajan kalastajille, turisteille ja koululaisille. Kouluvierailujen tavoitteena on saada koululaiset ymmärtämään, miksi on tärkeää, että saimaannorppa elävöittää Saimaan luontoa myös tulevien sukupolvien aikana. Kesällä 2014 kesälähettiläät kiertävät Saimaan alueella, ja heinäkuun lopussa järjestetään ensimmäinen lasten norppaleiri

Lähteet:

Suomen luonnonsuojeluliitto

Metsähallitus